Haltian Pappilan perhekoti

Blog

  • Vihdoinkin

    Vihdoinkin

    Eli Kiinalainen uusivuosi

    Uudenvuoden aattona 24.1.20 pääsimme vihdoin tutustumaan uuteen kotiimme. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon että 15v aikaisemmin, länsimaisen uuden vuoden aattona pääsimme edelliseen kotiimme. Rotan vuosi alkoi siis meillä liukkaasti, toki toivon että ei nyt ihan tarvitsisi oikeita rottia vuoden aikana paljoa kohdata.

    Lunta oli senverran että voi mainita, pikkupakkanen ja tammikuinen kalpea auringonpaiste. Aika jännittävä oli tunnelma. Emme tienneet yhtään mitä oli vastassa. Kauppakirjassa luki että myyjät saavat jättää tavaroita, ja loppusiivous ostajilla. Täytyy sanoa että riittävän siistiksi olivat silti paikat jättäneet. Ja kaikkea hyvinkin tarpeellista huonekalua ym löytyi. 

    Haltian Pappila otti uudet asukkaat hyvin vastaan! Tai oikeastaan meidät otti vastaan naapurin ihana pörröinen lapinkoira emäntänsä kera. Joten ekat kohtaamiset uusiin naapureihinkin jo luotu.

  • The Kohde!

    The Kohde!

    Luopioisten wanha pappila löytyi oikeastaan lähes vahingossa. Kolme vuotta kohteen etsintää on pitkä aika, joten olinkin jo oikeastaan luopunut Etuoven jatkuvasta tutkailusta.

    Koko aikana olimme käyneet katsomassa viittä paikkaa, ja jättäneet yhden tarjouksen (joka, onneksi, ei mennyt läpi, koska olisimme hukkuneet lainan määrään)

    Asenteeni: ”se tulee kun on oikea aika” oli kyllä ollut kovalla koetuksella, ja samalla suurin malttamattomuus asiaan oli helpottanut.

     

    Sitten yhtenä kauniina kesäpäivänä kaverini mainitsi että Lempäälässä olisi joku kiva kohde.. no, menin siis pitkästä aikaa Etuoveen ja kappas, Pappila hyppäsi silmieni eteen. Lempäälää emme edes harkinneet.

    Silti näyttöön menimme lähinnä huvikseen. Kun viikon päästä, edelleen lähinnä mielenkiinnosta, soitin välittäjälle niin joku perhe oli siitä jo kauppoja tekemässä. 

     

    Menimme silti toiseenkin näyttöön, ja jätimme sitten myös tarjouksen. Omistajat mieltyivät meidän toimintasuunnitelmaan, ja tässä sitä nyt sitten ollaan.

    Kohtalonpyörä heitti meidät täysin uuteen.

  • Melkoinen täysikuu

    Melkoinen täysikuu

    Eli voiko kuulla olla jotain merkitystä?

    (Varoitus, teksti sisältää astrologisia termejä)

    Aika mielenkiintoista, mutta tuskin sattumaa, että tähän meidän muutos-prosessiin on täysikuu ollut kovasti vaikuttamassa. Eli koko puoli vuotta kun tätä uutta projektia on valmisteltu, sitä on tehty täydenkuun vauhdittamana!

    Kaikki lähti 16.7.19. Täysikuu.

    Wanhassa Luopioisten pappilassa Haltian kylässä oli yleinen näyttö, johon menimme oikeastaan täysin ilman odotuksia.

    Astrologisesti täysikuu oli samassa pisteessä Pluton kanssa. Ja Venus tarkassa oppositiossa Saturnukseen, yhtymässä kuunsolmuihin. Seppo Tanhuan sanoin: ”alitajunta avaa voimat ja valmistelee meitä tekemään elämäämme uudistavia päätöksiä.”  Jaahas, voisiko olla?

    Seuraava täysikuu oli 15.8.19

    Siihen mennessä olimme käyneet paikan päällä jo toistamiseen, jättäneet epävirallisen tarjouksen, ja saaneet siihen hyväksynnän.

    Täydenkuun päivänä allekirjoitimme virallisen tarjouksen. Täysikuu vesimiehessä.

    Venus oli yhtymässä aurinkoon, ja antoi tälle täydellekuulle vahvan rakkaudellisen vaikutuksen. Tämänhän on todellakin rakkaurelle perustettu, meidän kahden parisuhde on kaiken toiminnan perusta.

    14.9.19 syyskuun täysikuu. Meidän kotimme laitettiin myyntiin, ja siinä oli täydenkuun päivänä ensimmäinen näyttö. Täysikuu Kaloissa. ”Vapautuminen on irtipäästämistä”. Niinpä!

    14.10.19 täydenkuun päivänä hyväksyimme saamamme tarjouksen kodistamme.

    Täysikuu oinaan merkissä. Astrologisesti ”alamme valmistua synnytykseen”, oinas merkeistä ensimmäisenä on aloitteellisin ja kiihkein. Tässä täysikuussa myös Pluto oli vahvasti mukana, ja Pluto usein liitetään siihen että jotain vanhaa kuolee, jää pois ja tästä syntyy jotain uutta.

    12.11.19 teimme sitovan esisopimuksen.

    Täysikuu härässä. Tämänkertainen täysikuu ”on jumalan sormen kärkenä” Tietoisesti tai tiedostamatta valitsemme suuntaa mitä kohti mennä. Uusiutumisvoimaa ja isoja mahdollisuuksia ajatellen Pluto ja Saturnus tukevat karmallisina planeettoina.

    Ja viimeisenä muttei vähimpänä: 

    12.12.19 vietimme suhteemme juhlapäivää, 22v yhteistä matkaa takana. Tästä se sitten alkaa, uusi loppuelämämme. Täysikuu kaksosissa. Ajallisesti se on ollut lähtölaukaus hyvin uudenlaisiin energioihin. Se on avannut uuden ’kierroksen’ missä valmistaudumme tammikuun uuden sivun käännökseen. No totta!

    Kaupat tehtiin (sekä uudesta että vanhasta) 3.12.19, ja pankkineiti antoi meille lopuksi edellisen kotimme kauppakirjan. Edellisen kerran asuntokauppoja oli tehty 3.12.04. Täytyypä jatkossa olla tarkkana tuon päivän kanssa.

    Jälkihuomautus: astrologiset tiedot olen poiminut Johanna Vilenin blogista, ja joitakin myös Seppo Tanhuan Astron sivuilta.

  • Mistä on kyse?

    Mistä on kyse?

    Eli kuinka tähän on tultu?

    Kaikki alkoi siitä kun reilut kolme vuotta sitten menin täysin ilman ennakko-odotuksia elämänpolkuhoitoon Tampereen Pispalaan. Hoitaja-Maikki sai hoidon aikana vision ”mummoista” jotka olivat jopa jonossa tulossa luokseni. Hän alkoi kysellä että mistähän tässä voisi olla kysymys. Aluksi olin täysin ihmeissäni ja ymmälläni.  Aikamme asiasta keskusteltuamme  jostain alitajunnasta nousi ajatus IKÄIHMISTEN PERHEKODISTA. Tämä oli kyllä todella elämänpolkuani muuttava kokemus.

    Äitini oli perhehoidon pioneereja, meillä oli lähes koko lapsuuteni ajan mielenterveyskuntoutujia osana perhettämme. Ei ehkä ihan tavallinen perhe. Silti se ei mielestäni silloin ollut millään lailla outoa perhe-elämää.

    Nuorena vajaamielishoitaja-opiskelijana (juu, luit oikein) kävimme tutustumassa kehitysvammaisten perhekotiin, ja muistan ajatelleeni että tuo elämäntapa voisi kiinnostaa minuakin.. mutta sitten se unohtui melkein kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Kunnes tuli tämä ilmestys.

    Elämänkumppanini, puolisoni, lasteni isä ja kotimme taitava remonttimies suhtautui yllättävän positiivisesti tähän ideaan. Tai no, hämäläisittäin vaikeni, joka tarkoittaa usein varmaa ehkää.. Lisäksi ajatuksissamme oli hetken ollut mahdollinen maallemuutto, mutta se oli tyssännyt kysymykseen että mitäs me sitten siellä tekisimme?! 

    Kolme vuotta lähes päivälleen meni, kun The Kohde löytyi! Kolmeen odotuksen vuoteen mahtui erilaisia henkilökohtaisia-, parisuhde-, ja teineihin liittyviä kriisejä. Sinä aikana myös kävin Pirkanmaan perhehoidon yksikön järjestämän perhehoitajan valmennuksen, ja 1,5 vuotta ehdin tehdä myös ikäihmisten osa-vuorokautista päiväperhehoitoa. Jospa nyt sitten olisimme niin valmiit kuin nyt tällaiseen hyppäykseen voi olla!

  • Loppiaispuuhaa

    Loppiaispuuhaa

    Tänään inspiroiduin..

    Maalasimme ns vuositaulut eli tulevan vuoden kuukausille omansa.

    Tekniikka oli intuitio, oppiäitimme ja idean alullepanija jo monen vuoden takaa Kaija Juurikkala.

    Homma hoituu helposti, mielellään ota pari hyvää kaveria mukaan ja maaleja, (esim akvarelli) värikyniä jne mutta toki voi mennä juurikin niillä välineillä mitä nyt sattuu kaapista löytymään.

    12 tyhjää paperia, avoin mieli ja eikun menoksi. Aikaa 30-45min maalata tai värittää tai whatever kaikki 12 paperia. Oppiäitimme mukaan nopeus auttaa intuitiossa. Ajatus ei pysy mukana ja niinpä paperille tulee jotain mielenkiintoista. Esittävää on ihan turha edes yrittää. Ja mielellään saa sekoittaa värikyniä ja maalia samaan kuvaan jos siltä tuntuu!

    Kun kaikki 12 kuukautta on maalattu, on voimalauseiden vuoro. Tyhjä paperi käteen, anna mielen liikkua ja kun nousee jokin lause laita se paperille. Kannattaa myös itse kävellä esim huoneesta toiseen, saat uusia inspiraatioita eri paikoissa. 

    Kun 12 lausetta on valmiina, leikkaa ne erilleen. Summamutikassa numeroi ne ja tiputtele maalausten päälle. Yllätyt kuinka hyvin maalaus ja teksti sopii toisiinsa.

    Sitten vain ihailemaan työsi (ja muiden myös!) tuloksia.

    Nyt sinulla on voimataulu jokaiselle kuukaudelle, laita se esille kun aika on ja NAUTI elämän ihmeellisyydestä!❤️

  • Voimauttava Valokuvaus

    Voimauttava Valokuvaus

    Eli Näenkö Sinut oikein?

    Työmetodin ”Voimauttava Valokuvaus” on kehittänyt sosiaalikasvattaja Miina Sillanpää. Ehkä tunnetuin on ”Maailman ihanin tyttö”-projekti, jossa lastenkodin teini-ikäiset tytöt pääsivät kuvattaviksi Miinan kanssa siten kuin he itse haluavat itsensä nähtävän. Tuloksena oli näyttelyitä ympäri maata, kirja ja paljon julkisuutta. Tytöt, nyt jo aikuiset, muistavat projektin yhtenä elämänsä tärkeimmistä.

    Metodin ydin on, että kuvauksen kohde on PÄÄHENKILÖ.  Kuvaaja ”pitää mölyt mahassaan”, kunnioittaa kaikessa päähenkilöä, hänen visiotaan siitä miten hän haluaa että hänet nähdään ja ikuistetaan. Pystynkö arvostamaan ja hyväksymään sinut sellaisena kuin olet, sinun maailmasi?

    Kuvissa ei etsitä niitä tavanomaisia kauneuden kulttuurin aspekteja, vaan merkityksiä, sisäistä maailmaa. Yhtenä tavoitteena on oppia näkemään itsensä hyvänä, merkityksellisenä olentona. Vaikka kuva olisi yleisten normien mukaan ns ruma, epäonnistunut tai epätarkka, jos sen viesti on kuvan haltijalle merkityksellinen on päästy tavoitteeseen. Kuvasta on tullut voimauttava. 

    Kuvausretket ovat tärkeä osa prosessia. Kun päähenkilö on päättänyt mitkä asiat tulisi näkyä, kuvaaja tekee parhaansa jotta retki onnistuu. Kuvaaja asettuu päähenkilön maailmaan, rytmiin ja tarpeisiin. Näkee päähenkilön kunnioituksen ja arvostuksen ja hyväksynnän kautta, ja tuo sen myös kuvaustilanteissa esille.

    Eli pyrkii näkemään hänen maailmaansa, joka on persoonallinen ja arvostettava. Toinen on hyvä sellaisena kuin hän on. Silloin kuvaustilanne itsessään on jo voimauttava.

    Vaikka kuvattava olisi perheenjäsen, tämänkaltainen asetelma on mahdollista koska kyseessä on rajattu projekti. Ja varmasti ”sessiot” tuovat myös normaaliin arkeen hyviä asioita. Kun saat arvostavan, jakamattoman huomion toiselta, se ei voi tuoda suhteeseen muuta kuin hyvää.