Historiasta nykypäivään

Keräämäni tiedot Luopioisten wanhan pappilan historiasta ovat sirpaleiset ja osittain ristiriitaiset. Otan mielelläni vastaan lisätietoa jos jollakulla sitä löytyy.

Pappilan tilalla oli jo ennen nykyistä rakennusta asutusta, Nukarin torppa niminen pirtti. Tämä on ollut mahdollisesti jo 1500-luvulla. 

Nykyisen pappilan ensimmäinen osa on ehkä jo 1770-luvulta, karoliinisen pohjaratkaisun perusteella. Rakennus oli silloin noin puolet nykyisestä. Silloinen huonejärjestely oli tyypillinen virkataloille, ja sitä oli ohjeistettu ruotsin valtiovallan taholta. Rakennuksen juuret ulottuvat siis mahdollisesti jo nykyistä kirkkoa varhaisemmalle ajalle.

v 1806 kirkon papereissa on maininta pappilan remontista. Silloinen nimi oli Nukarin eli Rauhanlinnan pappila.

v 1832 pappilalla oli venäläisvaikutteinen ulkonäkö, ns. pitsihuvila (kuva yllä). Pihapiirissä oli silloin kymmenkunta rakennusta.

Yhtenä valmistumisvuotena on pidetty myös vuotta 1838.

100-v juhlat on syytä juhlia tulevana kesänä. Loppukesästä 1920 laajennusremontti valmistui kestettyään kolme vuotta, ja silloin rakennus muuttui kappalaisen pappilasta kirkkoherran virka-asunnoksi. Silloin on rakennettu kanslia ja kirkkoherran huone (100v myöhemmin nämä ovat perhekodin mummujen huoneet) sekä holvi.

Pappilan mailla on ollut paljonkin rakennuksia, joista osa on siirretty toisaalle, osa hävitetty muuten. Tällä hetkellä pappilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi hyvin säilynyt väentupa, josta löytyy mm. pitäjän suurin leivinuuni. Väentuvan rakennusvuosi on luultavimmin 1870-luvulla. Pihasauna, ja rantasauna ovat rakennettu 1950-luvulla. Lisäksi tontilla on ns. kymmenysaitta, jonka alla on mitä mainioin maakellari, sekä vilja-aitta laareineen.

v 1993 pappila on myyty yksityisomistukseen.

v 2020 saimme kunnian siirtyä seuraaviksi pappilan haltioiksi. Toivomme että meidän kauttamme pappilan siunauksellisesta ilmapiiristä saa nauttia moni muukin. Lisäksi lupaamme tehdä parhaamme kunnioittaaksemme paikan henkistä ilmapiiriä sekä fyysistä kuntoa. Toimia pappilan Haltioina ja haltijoina.

On hieno ajatus, että tämä paikka oli olemassa jo paljon ennen meitä, ja tulee toivottavasti olemaan vielä pitkään meidän jälkeemme!

Lähteet:

Kuva Aila Niemen arkistosta

Kouluneuvos Aarre Kailanpää: Luopioisten koululaitoksen historia

Teol. tri Esko Koskenvesa

Rakennusneuvos Pertti Toivari haastateltuna

Toivo Rekolainen: Muisteluksia Haltialta

Lehti: Kukkian Kesä 1986

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016