Ilonpisarat…tai pitäisikö sanoa hetken elämykset..? Se on jotain joka saavutetaan aistien kautta. Elämys.. on hetki elämää. Hetki, joka koskettaa, joka jättää jäljen. Ja kun se jättää jäljen, se muuttuu merkitykselliseksi, ja silloin se voi muuttaa jotain tulevaisuudessa.
Mikä sitten on meidän perhehoitajina ehkä se tärkein tehtävä? HUOMATA ne elämykset joita meillä on saavutettavissa aivan joka päivä. Huomata ja huomioida, tuoda ne meidän asiakkaiden tietoisuuteen.
Meillä on ihana luonto ympärillämme, järvi, me pongataan lintuja, auringonlaskuja, ja seurataan vuodenaikojen vaihtelua luonnossa. Tottakai iloa tuo pienet yksityiskohdat, kauniit asiat, eläimet, huumori ja tietenkin hyvä ruoka. Musiikki, erilaiset yhteiset hetket jne..
Tolstoi on sanonut: yksi ensimmäisistä onnen ehdoista on, että ihmisen ja luonnon välinen yhteys ei katkea. Meillä sitä yhteyttä pääsee ylläpitämään!
MUTTA se tärkein tehtävä; se on kiinnittää huomio näihin elämisen pieniin hetkiin. Siksi ilonpisarat on mielestäni niin hyvä ilmaus koska kyse on nimenomaan pienistä pisaroista, pienistä asioista, pienistä elämyksen hetkistä. Jotka niin helposti menevät huomiomme ohi!
Meidän tehtävä on mahdollistaa se että meillä olevat ihmiset kokevat, huomaavat ja saavuttavat pieniä ilon hetkiä!
Ja nyt.. koska kuva kertoo aina enemmän kuin 1000 sanaa, tässä teille meiltä pieni tervehdys, kuvakavalkadi. Toivon että löydätte näistä niitä ilonpisaroita myös itsellenne.
(Jälkihuomautus: kuvakavalkadia ei harmi kyllä toisteta tässä)